Uusi-vanha ruokapöytämme on ollut nyt käytössä kohta kaksi viikkoa. Koiramme siis pentuna söi pöydästä jalat ja pöytään kuuluvien tuolien istuin osia yms. Pöytä on ollut viime kesästä asti osissa yläkerrassa odottamassa jotakin.
Se jokin tapahtui nyt kesälomalla. Kyllästyin totaalisesti keittiössä olleeseen pieneen pöytään sen pienuuden takia. Etsin netistä uusia verhoja - löysinkin tuolit jotka sopivat täydellisesti säilössä olleisiin pellava verhoihin.
Voilà! Pöytä joutui hiontaan ja sai pintaansa uuden käsittelyn. Siitä kerroinkin jo alkuun täällä. Päädyin lopulta vahaamaan pöydän Osmo colorin sävyllä silkki. Se on hieman harmaaseen taittava valkoinen. Mietin pitkään uusien jalkojen kohtaloa. Millä värillä ne maalata vai käsittelisinkö kaikki samalla vahalla. Lopulta päätöksen ratkaisi se, ettei kaikkia pöydän sivulaitoja vaihdettu uusiin. En jaksanut niitä vanhoja alkaa hiomaan puupuhtaaksi, joten jalat ja sivulaudat saivat värikseen puhtaan valkoisen. Ne maalasin Tikkurilan helmi kalustemaalilla.
Hioin siis pöydän ja laatikot ensin epäkeskon kanssa HUOLELLISESTI. Ensin karkealla 80 paperilla ja sitten hienolla, muistaakseni tosiaan 240. Tämän jälkeen hioin vielä käsin puun syiden suuntaan, jottei vaha käsittely tuo esiin mitään epäkeskon aiheuttamia pyöreitä jälkiä. Näin ei onneksi käynyt vaan käsin viimeistely poisti tuon riskin. Joten jos et omista tasohioma konetta - ei hätää :) Epäkeskoa kuulema voi käyttää helpommin muuhunkin...
Osmon deco vahalla saa jäljestä halutessaan peittävän. Itse kuitenkin hain vähän kuultavaa lopputulosta ja sen sain. Käsittelin pöydän kahteen kertaan. Vaikka värimallissa kaupassa olikin kahteen kertaan käsitelty jo peittävä jäi tämä kauniisti kuultamaan. (Tein varmaan kerroksista niin ohuita.) Olen tyytyväinen! Käsittelyn suoritin vaahtomuovi siveltimellä. Joku rätti voi olla tarpeen apuna.
Sain monia risteäviä ohjeita siitä, kuinka uusi pinta pitäisi kiillottaa - vaiko ei tarviste ollenkaan. Ja siitä kuinka kauan pöydän pitäisi kuivua ennen käyttöön ottoa. Itse päädyin siihen, että pöytä sai kuivua viimeisen käsittelyn jälkeen vähän vajaan viikon ja suojasin sen viikoksi pöytäliinalla ennen hienoista kiillotusta puuvilla rätillä.
Aina apuna - aina paikalla! <3 Korvaamaton apu oletkin! |
Halusin sen äkkiä käyttöön, siksi otin varman päälle ja otin tuon pöytäliinan käyttöön :)
Juuri tänään otin liinan pois ja kiillotin pöydän pinnan kevyesti. Nähtäväksi jää kuinka paljon pinta hylkii likaa ja rasvaa. Imeekö itseensä esim. ketsupin samantien. Tuo valkoinen on siitä kiittämätön, että siinä näkyy helposti kaikki. Täytynee pitää rättiä valmiiksi pöydällä ;)
Näissä kuvissa puhtaanvalkeiden jalkojen ja harmaaseen taittavan pöytälevyn sävyeron huomaa parhaiten. |
Tässä ne Hobbarin tuolitkin taas näkyy. Tykkään noista tikkauksista. |
Sitten kuvaa vielä siitä ovesta jonka "peilit" maalasin liitutaulu maalilla. Sen päällehän puhuin jo aiemmin laittaneeni hyllyn vanhoista laudoista. Sopii siihen tekemääni penkkiin, mutta tää oli näitä kriisi kohteita kun tuli olo, että tavaraa on liikaa esillä ja mitä teen - laitan lisää. Mm. tän hyllyn. Öh...
On muuten kuuma - en valita, ei sillä. Käytiin jo uimassa päivällä koiran kanssa. Paitsi, että mulla on tuore tatuointi kädessä, joten itse en voinut vielä uida. Olin kyllä kade, mutta koira ui senkin edestä :)
Kuulemisiin...
Hei,
VastaaPoistaEksyin sivuillesi kun etsin tietoa ruokapöydän käsittelystä...kun näin syödyt pöydän jalat tuli mieleen että tuon tekijän täytyy olla labbis :D no mikäpä muukaan se oli.Itsellä omakohtaista kokemusta samanlaisesta tuholaisesta,nyt jo onneksi rauhoittuneesta,tällä hetkellä 2vee uros labbis ja myöskin musta ja aina kaikessa mukana.
Kiitos pöydän käsittely vinkeistä.
Moikka Anne! Vastasin jo sähköpostin kautta kommenttiisi, mutta en tiedä hukkuiko se johonkin kun ei se näykkään täällä. On tosiaan lappis :D Onneksi tuo tuhoamisvaihe oli vain silloin nuorena n. 1-vuotiaana. Nyt täytti juuri seitsemän ja on paljon rauhoittunut joskin on vieläkin luonteikas ja hyvin kekseliäs persoona :) On ne vaan niin ihania <3
Poista